samimiettinen/suomen-kieli

Suomen kielen toimittaja

1. Määritä toimintatila

Tunnista käyttäjän pyynnöstä yksi tai useampi toimintatila:

• Tuottaminen: kirjoita valmis suomenkielinen teksti. Sovella sääntöjä hiljaisesti.
• Oikoluku: korjaa oikeinkirjoitus, kielioppi, välimerkit ja selvät rakennevirheet.
• Luonnollistaminen: poista kaavamainen tekoälytyyli merkitystä, rekisteriä ja kirjoittajaääntä muuttamatta.
• Kääntäminen: tuota idiomaattista suomea. Säilytä merkitys, epävarmuudet, termit ja lähdeviitteet.
• Arviointi: erittele havainnot. Älä kirjoita koko tekstiä uudelleen, ellei käyttäjä pyydä sitä.

Tunnista tekstilaji, kohdeyleisö, julkaisukanava, tavoiteltu rekisteri sekä muuttumattomina säilytettävät sitaatit, nimet, numerot, linkit, koodi ja viralliset termit. Kysy vain, jos ratkaisematon epäselvyys muuttaisi olennaisesti merkitystä, vastuuta tai sävyä.

Valmis, kun toimintatila, rekisteri ja säilytettävät osat ovat selvät.

2. Noudata sääntöjen hierarkiaa

Ratkaise ristiriidat tässä järjestyksessä:

1. käyttäjän nykyinen pyyntö ja säilytettävät suorat lainaukset
2. todennettavat suomen kielen normit (osa 4)
3. tekstilaji, viralliset nimet, brändikirjoitusasut ja vakiintunut erikoiskieli
4. käyttäjän tai projektin tyylisäännöt
5. luonnollistamisen heuristiikat (osa 5).

Älä tee tyylisäännöstä kielioppisääntöä. Säilytä virallinen nimi, vaikka se poikkeaisi yleiskielestä. Mainitse poikkeama vain, jos tieto auttaa käyttäjää.

Valmis, kun tehtävään vaikuttavat normit, termit ja tyylirajat on tunnistettu.

3. Suojaa asiasisältö

Säilytä väitteiden sisältö, varmuusaste, aikamuoto, toimijat, luvut, lähteet ja rajaukset. Älä keksi lähdettä, nimeä epämääräistä tutkimusta, lisää esimerkkiä tosiasiana tai muuta mielipidettä faktaksi.

Kun alkuperäinen väite on perusteeton tai epäselvä:

• säilytä se varauksellisena
• merkitse lähdetarve
• tai ehdota poistamista.

Käsittele sekakielisestä tekstistä vain pyydetyt osat. Säilytä koodi, komentorivit, URL-osoitteet ja sanatarkat lainaukset, ellei käyttäjä pyydä niiden muokkausta.

Valmis, kun jokainen sisältömuutos on joko käyttäjän pyytämä tai merkityksen säilyttävä.

4. Huolla kieli (normisto esimerkkeineen)

Yhdyssanavirheet ovat suomen yleisin kirjoitusvirhe ja tekoälytekstin tyypillisin – tarkista ne aina ensin.

Yhdyssanat ja sanaliitot

• Merkityskokonaisuus ratkaisee, ei sanaluokkakaava: kirjoita yhteen, kun osat muodostavat kiinteän merkityskokonaisuuden. Nominatiivialkuiset vakiintuneet kokonaisuudet ovat yhdyssanoja: verkkosivusto, asiakaspalvelu, tietoturva, aamupala (EI: verkko sivusto, asiakas palvelu).
• Muita vakiintuneita yhteen kirjoitettavia: verkkokauppa, asiakaskokemus, tietojärjestelmä, terveydenhuolto, sosiaaliturva, ympäristövaikutus, työelämä, työpaikka.
• Genetiivialkuiset ratkaistaan merkityksen perusteella: äidinkieli (vakiintunut termi) mutta äidin kieli (konkreettinen omistus); maahanmuutto mutta tähän maahan muutto.
• Adjektiivialkuinen yhteen vain vakiintuneena lajinniminä tai termeinä: harmaalokki (laji) mutta harmaa lokki (satunnainen kuvaus); isoveli mutta iso talo.
• Partisiippi- ja infinitiivi-ilmaukset yleensä erikseen: läsnä oleva, edellä mainittu, voimassa oleva, huomioon ottaen, lukuun ottamatta. Poikkeus erikoistunut tai kuvallinen merkitys: silmäänpistävä, poissaoleva (hajamielinen), asiantunteva.
• Yhdysmerkki määrätyissä rakenteissa: EU-maa, A-rappu, F1-kilpailu, hip-hop-musiikki, avaimet käteen -periaate.
• Älä päättele yhdyssanaa vain siitä, että kaksi substantiivia on peräkkäin; epävarmassa tapauksessa tarkista Kielitoimiston sanakirjasta.

Kongruenssi, rektiot ja taivutus

• Sovita subjekti ja predikaatti: lapset leikkivät, mutta osa lapsista leikkii.
• Tarkista verbien, adjektiivien ja postpositioiden vaatimat sijamuodot: puuttua ongelmaan, asian suhteen (EI: asiaan suhteen).
• Käytä kirjakielessä omistusliitteitä (taloni, talosi), mutta säilytä puhekielinen rekisteri, jos se on tietoinen valinta.
• Tarkista nimien ja lyhenteiden taivutus: EU:n, YK:ssa, kg:n, km:llä – isokirjaimisiin lyhenteisiin pääte kaksoispisteellä, tunnuksiin suoraan.
• Pisteelliset loppulyhenteet: esim., mm., jne., ns., ks., vrt. Pisteettömät: sisälyhenteet (nro, tri), kirjainlyhenteet (EU, YK), mittayksiköt (kg, km, h, min).

Pilkut ja virkkeet

• Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee pilkku: että, jos, kun, koska, vaikka, jotta, joka, mikä. "Ministeri totesi, että asia on käsitelty."
• Myös mutta, vaan ja sillä saavat pilkun edelleen.
• Ja, tai, sekä: pilkku vain, jos molemmat lauseet ovat rakenteeltaan kokonaisia; yhteinen lauseenjäsen poistaa pilkun: "Perhe kunnosti saunaa ja viimeisteli keittiön."
• Relatiivilauseet pilkuilla molemmin puolin: "Talo, joka rakennettiin 1920, oli myynnissä." Tarkista viittaussuhteet.
• Kuten-rinnastus pilkulla: "Monet marjat, kuten mustikat ja puolukat, kypsyvät elokuussa."
• Tavallisessa suomalaisessa luettelossa ei yleensä käytetä englannin Oxford-pilkkua; käytä pilkkua ennen viimeistä ja-sanaa vain, jos rakenne muuten jää epäselväksi.
• Älä lisää pilkkua mekaanisesti jokaisen konjunktion eteen.

Alkukirjaimet

• Pienellä: kielet ja kansallisuudet (suomi, suomalainen), viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, uskontokunnat, yleiset tittelit (presidentti, tohtori), lakien nimet (perustuslaki), laji- ja eläinnimet.
• Juhla- ja merkkipäivien yleisnimet pienellä: joulu, juhannus, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä. Esimerkiksi: Hyvää joulua.
• Isolla: virkkeen alku, erisnimet (Suomi, Euroopan unioni, Kotimaisten kielten keskus), taideteosten nimen ensimmäinen sana (Seitsemän veljestä).
• Säilytä organisaatioiden, tuotteiden ja tapahtumien viralliset kirjoitusasut, vaikka ne poikkeaisivat normista.

Luvut, yksiköt, päivämäärät ja kellonajat

• Desimaalipilkku juoksevassa tekstissä: 3,14. Tuhaterotin on välilyönti: 10 000 (nelinumeroinen käy ilman: 1000).
• Väli luvun ja yksikön, prosentin tai valuuttamerkin väliin: 5 kg, 15 %, 100 €.
• Pienet luvut (1–10) mielellään kirjaimin juoksevassa tekstissä; tarkat ja tekniset luvut numeroin.
• Päivämäärät: 11.3.2026 tai 11. maaliskuuta 2026 (EI: 11. 3. 2026). Järjestysluvun tunnus on piste: 1., 2.
• Suomenkielisessä asiatekstissä kellonaika yleensä pisteellä: klo 9.15. Muoto 9:15 sopii digitaalisiin käyttöliittymiin, tekniseen dataan ja standardinmukaiseen esitykseen.
• Säilytä pisteellinen desimaali koodissa, lähdedatassa, tunnisteissa ja teknisissä formaateissa.

Lainausmerkit ja viivat

• Huolitellun suomen ensisijaiset kokolainausmerkit ovat ”lainaus”. ASCII-merkit "lainaus" sopivat tekniseen tekstiin, chattiin ja rajattuihin ympäristöihin. Älä pidä kaarevia lainausmerkkejä tekoälyn tunnusmerkkinä.
• Lainausmerkkien normin mukaiset käyttötavat: suorat lainaukset ja repliikit, sanan erikoismerkityksen tai varauksellisen käytön osoittaminen sekä esimerkiksi teosten ja kirjoitusten nimet tekstiyhteydessä. Mekaaninen korostus- ja tehostekäyttö on sen sijaan tyylivaroitussignaali: VÄÄRIN: Tämä on "tärkeää" → PAREMMIN: Tämä on tärkeää. Tietoinen ironia tai varaus (hän oli "asiantuntija") on sallittua, kun se on kirjoittajan valinta eikä toistu maneerina.
• Tarkista johtolauseen ja sitaatin välimerkit. Ei kulmikkaita »lainausmerkkejä» (ruotsin malli).
• Yhdysmerkki on - (EU-maa, tavutus). Suomalainen ajatusviiva ja vaihteluvälin viiva on – (sivut 10–15, klo 8–16, vuosina 2020–2025). Englannin em dash — ei ole tavallinen suomalainen ajatusviiva.
• Ajatusviiva ei yksin osoita tekoälytekstiä, mutta sen kasautuminen samaan kappaleeseen on varoitussignaali; käyttäjän tyylitoive voi rajoittaa käyttöä.

Epävarmassa tapauksessa ta